Illuusio jonka kerrot itsellesi ja jätät uskomatta
Hengitän ajan halki suoraan niskaasi
Kosketan eilisestä nykypäivään
Langetan lonkeroni syvälle aivoihisi

Olen läpinäkyvän selkeä järkesi
Olen okainen kone milleenien takaa
Vanhempi kuin kokemuksesi elosta
Vanhempi kuin maailma ympärilläsi

Olen se synkkä varjo lapsesi silmissä
Se synkkä varjo syksyisessä ikkunassasi
Ahdistava pilkahdus rakastajasi äänessä
Kylmä tuuli kun kävelet yksin kadulla

Kylmempi kuin jäätynyt sielusi
Kylmempi kuin unohdettu sukulainen
Kylmempi kuin tilastot Auschwitzista
Kylmempi kuin ydinräjähdys

Olen tarina jonka kerrot itsellesi.
Legenda johon et usko itsekään
Se kalvava tunne rintakehässä
Se tunne jonka et halua olevan totta.