Sisältö

• Johdanto
• Vapaakaupasta ja keskuspankeista
• Kansanterveys ja elintarvikkeiden haittaverot
• Lukukausimaksut ja yliopistojen rahoituspolitiikka
• Perustulo

Johdanto

Kannatan markkinataloutta, pidän sitä vapaimpana koskaan olemassa olleista talousjärjestelmistä. Olen sitä mieltä, että Euroopalla ja Yhdysvalloilla ei ole oikeutta suojata omia sisämarkkinoitaan suojatulleilla ja näin vaikeuttaa kehitysmaiden talouden kehitystä, kun suurelta osin eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten vauraus on tullut kehitysmaiden riistämisestä. Kehitysmaiden suojatulleja taas ei pidä poistaa missään nimessä, ennen kuin siellä on toimivat sosiaaliturvajärjestelmät.

Olen sosiaalipsykologi - en ole taloustieteilijä, mutta olen perehtynyt talousasioihin harrastelijana sen verran, että osaan sanoa aiheesta vähän - tässä hajanaisia ja keskeneräisiä ajatuksen pätkiä ja kokoelmia. Keskustelen erehtymisistäni ja väärinkäsityksistäni mielelläni, joten laitathan kommenttia ja palautetta.

Sivu tulee vielä päivittymään lisää.

Vapaakaupasta ja keskuspankeista

Kannatan vapaakauppaa, silloin kun kaupankäynnin esteitä puretaan niin, että ympäristövaikutukset ja työtä tekevien oikeudet otetaan huomioon. Globaaleilla markkinoilla tarvitaan globaalit pelisäännöt, ja tätä varten luotiin Maailman pankki, WTO ja IMF - jotka nykyisellään ajavat oikeastaan kaikkea muuta kuin vapaata kauppapolitiikkaa. Tarvittaisiin kuitenkin globaalit ympäristönormistot, joista päästökauppa on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan ja lisäksi tarvittaisiin globaalit verot, jotka käytettäisiin yleishyödyllisiin asioihin, siksi kannatan Tobinin veroa. En kannata Tobinin veroa, koska kannattaisin valuutansiirtoveroa itsessään, vaan se olisi symbolinen askel kohti globaalia ja reilua kauppapolitiikkaa. Kun Tobinin vero menisi läpi, olisi helpompi saada muitakin globaaleja markkinoita vakauttavia tekijöitä voimaan.

Vapaakaupassa pitää huomioida myös se, että kaupankäyntiä harjoittavien osapuolten tulee olla kaupankäyntihetkellä tasa-arvoisia ja sodankäynnin uhkaa ei ole, muuten kyse ei ole muusta kuin näennäisestä vapaudesta - jossa vahvempi sortaa heikompaa. Lisäksi, vapaakauppakaan ei voi koskaan olla täysin vapaata absoluuttisessa mielessä - jonkinlaisia ohjauskorkoja ja keskuspankkeja tarvitaan, jotta kaikki markkinatalouteen osallistuvat tahot ”pelaisivat samaa peliä”.

Jotta markkinat voisivat olla täysin vapaat(absoluuttisessa tai ideaalisessa mielessä), mitään keskuspankkia, joka säätelee pelin sääntöjä, ei pitäisi olla - tai silloin sen pitäisi olla yksityinen pankki. Ongelmahan siitä tulee, jos keskuspankkeja onkin useita ja ne rupeavat kilpailemaan keskenään. Hankaluutena myös keskuspankittomassa ”vapaakaupassa” olisi vielä se, että pankit painaisivat omia valuuttojaan ja periaatteessa omistaisivat kaikki painattamansa varat… Keskuspankin tappio olisi silloin kaikkien niiden tappio, jotka käyttäisivät kyseisen pankin valuuttavarantoja… Tämä on se, mistä Suomen lama alkoikin 1992 - ihmiset hankkivat omaisuutta koko 80-luvun, jonka arvo oli kiinnitetty suomalaiseen (laina-)pääomaan ja kun markan arvo romahti, korot nousivat ja ihmiset jäivät velkavankeuksiin.

Kannatankin siis valtioista ja niiden politiikasta riippumatonta keskuspankkijärjestelmää, jottei Suomen pankin kaltaisia poliittiseen ideologiaan perustuvia ylilyöntejä tapahtuisi. Suomen johtavat ekonomit varoittivat Suomen pankkia tekemästä toimenpiteitä, jotka kuumensivat sisämarkkinoita tuolloin. Pankissa, jonka johtoon oli valittu ihmisiä poliittisin perustein, ajateltiin, että ollaan kaiken taloustieteellisen tiedon yläpuolella.

Keskuspankin tulisi olla julkinen laitos ja sillä pitäisi olla tavoiteohjelma, missä pyritään mahdollisimman vapaaseen talouteen huomioiden, että ympäristön puhtauden ja koskemattomuuden arvoa ei ole järkevää mitata rahassa, siten, että sitä ajatellaan käyttämättömänä resurssina. Ympäristön arvoa on järkevä mitata rahassa siten, että huomioidaan, mitä taloudellisia tappioita saadaan aikaan, jos ympäristö tuhotaan. Esim. sademetsien tuhoaminen vähentää hiilen poistumista ilmakehästä ja tämä pahentaa ilmastonmuutosta ja esim. tulvista ja myrskyistä tulevat vakuutusmaksujen nousut ja omaisuusvahingot voivat olla suuremmat, kuin puutavarasta saatu voitto.

Koska keskuspankkeja tarvitaan, johtaa tämä lopulta siihen, että globaali markkinatalous ei voi koskaan olla täysin vapaata. Kannatan kuitenkin sitä, että ihmiset saisivat tehdä vapaasti vaihtoa keskenään, ilman että siihen tarvitsee valtioiden tulla väliin, kun kyseessä eivät ole aseet, liha tai uusiutumaton sademetsäpuu. Lisäksi, kun kyseessä olisi globaali talous, eivät universaalit verot vääristäisi kilpailua, kun ne olisivat kaikille samat.

Kansanterveys ja elintarvikkeiden haittaverot

Niin kauan kun elämme kansallisvaltioissa, joissa julkinen terveydenhuolto on fakta ja se kustannetaan verovaroista on silloin täysin perusteltua myös ohjata ihmisten kulututuskäyttäytymistä verotuksellisin keinoin. Kaikki nopeat hillihydraatit, eläinrasvat ja tupakka- ja alkoholituotteet pitäisi hinnoitella verotuksellisesti siten, että kansanterveydelle liikalihavuudesta, sydän-, verisuoni-, maksa- ja keuhkosairauksien hoitoon kuuluvat kulut saataisiin katettua. Näiden ongelmien kattamiseen ei tarvita tuloverotuksellisia keinoja.

Lukukausimaksut ja yliopistojen rahoituspolitiikka

Valtionosuuksia pitäisi nostaa ja yliopistojen nk. kolmas tehtävä voitaisiin lakkauttaa. Yliopistojen pitäisi olla vapaita, autonomisia ja tulosvastuuttomia laitoksia. Mitään lukukausimaksuja Suomeen ei pidä ottaa, sillä Suomalaiset yliopistot ovat maailmanlaajuisesti sen verran huonoja, ettei niiden parasta kilpailuetua kannata vesittää. Kun vaahdotaan siitä, että tänne tullaan hakemaan ilmainen koulutus ja sen jälkeen lähdetään pois, ei ratkaisu ole lukukausimaksut, vaan suomalaisten asenneilmapiirin muuttaminen. Asenneilmapiiriä muutetaan parhaiten poistamalla uskonnon opetus kouluista ja korvaamalla se lapsuudesta lähtien alkavalla suvaitsevaisuus- ja kansainvälisyyskasvatuksella. Lisäksi työnantajille voitaisiin siirtymävaiheessa antaa verohelpotuksia tai keventää työnantajamaksuja(maahanmuuttajien osalta), jotta maahan muuttaneet saataisiin paremmin mukaan työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

Perustulo

Kannatan perustuloa, joka on 400 - 450 euroa ja jonka päälle tulee asteittain raja-arvoa lähenevä tasavero. Perustuloon käytettävät varat ovat jo sidottuna yhteiskuntamme sosiaaliturvan rakenteisiin. Eli lisää rahaa ei tarvitse vihreiden yleisessä perustulomallissa hankkia kuin n. miljardi. Asevelvollisuusarmeijaa keventämällä säästöjä saataisiin jo mahdollisesti 15% perustulon tarvitsemasta määrästä, jos terveydenhoidon kuluja saataisiin vähennettyä elintarvikkeisiin kohdistuvilla haittaveroilla ja lisäksi vielä paljon saastuttaviin tuotteisiin saataisiin ympäristöverot, olisi perustulo jo katettu. Perustulon etuna olisi kauttaaltaan se, että työllistämisen kuluja voitaisiin alentaa ja vajaatyöllisyydestäkin saataisiin jo osa hyödystä kerättyä. Kun ihmiset olisivat korkean tasaveron vaikutuksesta töissä he maksaisivat veroilla jo osan omasta perustulostaan, nostaen samalla elintasoaan. Perustulo voisi jopa tuoda kansantaloudellisia säästöjä, kun ihmisten kannattaisi ottaa vastaan epäsäännöllisiäkin töitä ja väliaikaisia projekteja, kun ei tarvitsisi huolehtia siitä, että joutuu nk. tuloloukkuun - jossa tulotaso tipahtaa kun tekee töitä ja elää sosiaaliturvan varassa. Perustulo nostaisi kansalaisia pois passiivisuudesta ja tämä luultavasti vähentäisi terveydenhuollon kuluja.

Tulossa myöhemmin

• Talouden opettamisesta ja taloustieteestä ideologiana:
• Näkymättömän käden teoria
• Tasapainoteoria
• Luonnontieteellistäminen