<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	>
<channel>
	<title>Comments for Michael Laakasuo</title>
	<atom:link href="http://mlaakasuo.info/comments/feed" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://mlaakasuo.info</link>
	<description>Michael Laakasuo eduskuntaan!</description>
	<pubDate>Fri, 21 Nov 2008 01:51:24 +0000</pubDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.5.1</generator>
		<item>
		<title>Comment on &#8221;Gröna tänker bara på sig själv&#8221; by Terhi Suomela</title>
		<link>http://mlaakasuo.info/node/33#comment-2210</link>
		<dc:creator>Terhi Suomela</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 09 Nov 2008 20:48:33 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://mlaakasuo.info/node/33#comment-2210</guid>
		<description>Olen ehdottomasti samaa mieltä kanssasi mm. lyhyemmistä työajoista.
Olen huomannut, että nykyisen pituiset työajat eivät jätä ihmiselle tarpeeksi "omaa tilaa" kasvaa ihmisenä ja ajatella materialismin sijasta henkiseltä näkökulmalta. 
Säälittävää.
Tästä robottimaisesta elämän suorittamisesta systeemin panoksena kärsivät luonnollisesti ehkä kaikkein eniten lapset, jotka eivät saa oikeaa aikaa ja elämän jakamista vanhemmiltaan, eikä keltään muultakaan. Eivätkä lapset näe myöskään ympärillään tarvitsemaansa arvomaailmaa, joka rakentaisi ihmistä sisältäpäin.
Eipä siis ihme, että jopa lapsilla on mielenterveysongelmia.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Olen ehdottomasti samaa mieltä kanssasi mm. lyhyemmistä työajoista.<br />
Olen huomannut, että nykyisen pituiset työajat eivät jätä ihmiselle tarpeeksi &#8221;omaa tilaa&#8221; kasvaa ihmisenä ja ajatella materialismin sijasta henkiseltä näkökulmalta.<br />
Säälittävää.<br />
Tästä robottimaisesta elämän suorittamisesta systeemin panoksena kärsivät luonnollisesti ehkä kaikkein eniten lapset, jotka eivät saa oikeaa aikaa ja elämän jakamista vanhemmiltaan, eikä keltään muultakaan. Eivätkä lapset näe myöskään ympärillään tarvitsemaansa arvomaailmaa, joka rakentaisi ihmistä sisältäpäin.<br />
Eipä siis ihme, että jopa lapsilla on mielenterveysongelmia.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Comment on Talouspoliittisia amatööriajatuksia by muki</title>
		<link>http://mlaakasuo.info/node/27#comment-2175</link>
		<dc:creator>muki</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 07 Oct 2008 11:13:17 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://mlaakasuo.info/node/27#comment-2175</guid>
		<description>Muutamia pointteja kirjoituksestasi... IMF ja Maailmanpankki luotiin toisen maailmansodan jälkeen takaamaan halpaa rahaa (lainaa) kehittyville maille, ne siis laskevat lainoja esim. dollareissa ja niillä ei ole sellaista valta-asemaa mitä todellisella keskuspankilla on (tosin ne lainaehdoissaan vaikuttavat merkittävästi maiden kehitykseen). Näiden järjestöjen korot ja takausvaatimukset on halvempia mitä muilla pankeilla ja siksi köyhät maat ottavat niiltä lainaa. Todellisessa markkinataloudessa kukaan ei lainaisi köyhille ja korruptoituneille maille rahaa koska niitä ei koskaan saisi takaisin (tai korko olisi törkeen korkea).

Tobinin verolla on selkeesti valuuttavirtoja rajoittava ja suuntaava vaikutus tämä myöskin tarkoittaisi sitä että sijoittajat eivät liikuta rahojaan (myös keinottelu vähenee) ja samalla osa niistä investoinneista mitä nyt sijoitetaan köyhiin maihin jäisi tekemättä.

90-luvun laman alkaessa Suomen keskuspankki pankki toimi kuten sen pitikin, kulutusta hillitäkseen se nosti lainojen ohjauskorkoa (muistaakseni) 14-15%, ilman koron nostoa olisi tilanne vielä huonompi. Tässä tilanteessa ihmiset tekivät kuten vapaaseen markkinatalouteen kuuluikin eli ottivat lainaa muualta (yleensä dollari-lainaa), tähän sortui myös pankit. Tässä ns. halvan rahan mallissa pankit lainasivat rahaa vallattomasti ihmisille ilman mitään vakuuksia. Viimein sijoittajat tajusivat että pankit ja yritykset on rapakunnossa ja alkoivat vetää sijoituksia pois (konkursseja ennakoidessa), tällöin Suomen markan arvo alkoi romahtaan ja ihmisten dollarilainat nousivat mahdottomiksi hoitaa (ei siis normaalien ihmisten markkalainat). Suomen pankki tässä tilanteessa otti pankit haltuunsa ja siivosi osan lainoista roskapankkiin (muuten kaikki pankin lainat olisi irtisanottu ja ihmiset olisivat joutuneet myymään kaiken omaisuutensa).

90-luvun alku oli vapaata valuuttakokeilua ja siitä säätely on lisääntynyt huomattavasti. Viimeaikaiset USAn tapahtumat ovat osoittaneet että nykyinen pankkijärjestelmä on mätä ja keskuspankkien kontrollin tulee lisääntyä.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Muutamia pointteja kirjoituksestasi&#8230; IMF ja Maailmanpankki luotiin toisen maailmansodan jälkeen takaamaan halpaa rahaa (lainaa) kehittyville maille, ne siis laskevat lainoja esim. dollareissa ja niillä ei ole sellaista valta-asemaa mitä todellisella keskuspankilla on (tosin ne lainaehdoissaan vaikuttavat merkittävästi maiden kehitykseen). Näiden järjestöjen korot ja takausvaatimukset on halvempia mitä muilla pankeilla ja siksi köyhät maat ottavat niiltä lainaa. Todellisessa markkinataloudessa kukaan ei lainaisi köyhille ja korruptoituneille maille rahaa koska niitä ei koskaan saisi takaisin (tai korko olisi törkeen korkea).</p>
<p>Tobinin verolla on selkeesti valuuttavirtoja rajoittava ja suuntaava vaikutus tämä myöskin tarkoittaisi sitä että sijoittajat eivät liikuta rahojaan (myös keinottelu vähenee) ja samalla osa niistä investoinneista mitä nyt sijoitetaan köyhiin maihin jäisi tekemättä.</p>
<p>90-luvun laman alkaessa Suomen keskuspankki pankki toimi kuten sen pitikin, kulutusta hillitäkseen se nosti lainojen ohjauskorkoa (muistaakseni) 14-15%, ilman koron nostoa olisi tilanne vielä huonompi. Tässä tilanteessa ihmiset tekivät kuten vapaaseen markkinatalouteen kuuluikin eli ottivat lainaa muualta (yleensä dollari-lainaa), tähän sortui myös pankit. Tässä ns. halvan rahan mallissa pankit lainasivat rahaa vallattomasti ihmisille ilman mitään vakuuksia. Viimein sijoittajat tajusivat että pankit ja yritykset on rapakunnossa ja alkoivat vetää sijoituksia pois (konkursseja ennakoidessa), tällöin Suomen markan arvo alkoi romahtaan ja ihmisten dollarilainat nousivat mahdottomiksi hoitaa (ei siis normaalien ihmisten markkalainat). Suomen pankki tässä tilanteessa otti pankit haltuunsa ja siivosi osan lainoista roskapankkiin (muuten kaikki pankin lainat olisi irtisanottu ja ihmiset olisivat joutuneet myymään kaiken omaisuutensa).</p>
<p>90-luvun alku oli vapaata valuuttakokeilua ja siitä säätely on lisääntynyt huomattavasti. Viimeaikaiset USAn tapahtumat ovat osoittaneet että nykyinen pankkijärjestelmä on mätä ja keskuspankkien kontrollin tulee lisääntyä.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Comment on Lempparibändit by Michael</title>
		<link>http://mlaakasuo.info/node/45#comment-2146</link>
		<dc:creator>Michael</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 20 Sep 2008 20:20:11 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://mlaakasuo.info/node/45#comment-2146</guid>
		<description>Petri hyvä,

Eipä palveltu, rankkaa oli, eikä kivaa. 

Kidutuksesta tiedän yhtä ja toista, olen lukenut aiheesta parikin kirjaa, joista ehkä suosikkini on Brainwash - Secret History of Mind control. Suosittelen. 

Ole kiltti, käytä normaalia kirjoitustapaa seuraavalla kerralla, niin ei tarvitse sensuroida epäesteettisiä postauksia sivuiltani. En jaksaisi sitä työtä oikein. 

Onko Fujitsulla kiva työskennellä?

--Michael</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Petri hyvä,</p>
<p>Eipä palveltu, rankkaa oli, eikä kivaa. </p>
<p>Kidutuksesta tiedän yhtä ja toista, olen lukenut aiheesta parikin kirjaa, joista ehkä suosikkini on Brainwash - Secret History of Mind control. Suosittelen. </p>
<p>Ole kiltti, käytä normaalia kirjoitustapaa seuraavalla kerralla, niin ei tarvitse sensuroida epäesteettisiä postauksia sivuiltani. En jaksaisi sitä työtä oikein. </p>
<p>Onko Fujitsulla kiva työskennellä?</p>
<p>&#8211;Michael</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Comment on Lempparibändit by Realisti</title>
		<link>http://mlaakasuo.info/node/45#comment-2145</link>
		<dc:creator>Realisti</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 20 Sep 2008 07:50:06 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://mlaakasuo.info/node/45#comment-2145</guid>
		<description>OLET TODELLA ÄLYKÄS TOTAALIKIELTÄYTYJÄ!! EIKUN ETURINTAMAAN MIINANPOLKIJAKSI! JA LINNASSA SINUA PALVELLAAN KUIN KEISARIA, ET TIEDÄ KIDUTUKSESTA MITÄÄN.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>OLET TODELLA ÄLYKÄS TOTAALIKIELTÄYTYJÄ!! EIKUN ETURINTAMAAN MIINANPOLKIJAKSI! JA LINNASSA SINUA PALVELLAAN KUIN KEISARIA, ET TIEDÄ KIDUTUKSESTA MITÄÄN.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Comment on Muiden sanomaa by Walde</title>
		<link>http://mlaakasuo.info/node/51#comment-2113</link>
		<dc:creator>Walde</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 04 Sep 2008 09:00:53 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://mlaakasuo.info/node/51#comment-2113</guid>
		<description>Homous ei ole väärin, mutta rintaruokinta kannattaa lopettaa ajoissa.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Homous ei ole väärin, mutta rintaruokinta kannattaa lopettaa ajoissa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Comment on Muiden sanomaa by Paavo Pekurinen</title>
		<link>http://mlaakasuo.info/node/51#comment-2060</link>
		<dc:creator>Paavo Pekurinen</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 16 Jun 2008 05:56:13 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://mlaakasuo.info/node/51#comment-2060</guid>
		<description>Noissa lähteissä ei mainita sanallakaan sen proteinin nimeä, joka olisi älykkyyden g-faktorin takana yksiselitteisesti. Siellä on erilaisia proteiineja mainittu, joilla on yhteys immuniteettiin ja perinnöllisiin sairauksiin, siinä missä korrelaatioita IQ-pisteidenkin kanssa. Askenazi-artikkelissa mainitaan kaksi tautia, joista toinen on sukupuolielinten epämuodostumatauti ja toinen nk. dystonia eli liikkumavaikeustauti. Artikkelissa väitetään, että näiden tautien yhteys korkeaan IQ-suoriutumiseen on yleisesti tunnettu. Nopea googlaus kuitenkin osoittaa että näin ei ole. Kyse ei todellakaan ole geneetikkojen laajasta konsensuksesta, saatikka sitten neuropsykiatrien, jotka työkseen testaavat ihmisiä erilaisilla kognitiivista suoriutumista vaativilla tehtävillä.

Azkenazi-artikkelin melkoisena silmänkääntötemppuna voi pitää sitä, kun väitetään ÄO:n olevan juutalaisilla keskihajonnan isompi, sitten kun selaa leipätekstiin, niin todetaan ettei se olekaan kuin 0.75-1.0 keskihajontaa, ja uusimpien tutkimusten mukaan vielä vähemmän, puolikas keskihajonta. Jos keskihajontana pidetään 15:ta pistettä ja se kerrotaan puolikkaalla keskihajonnalla päästään jo pelottavan lähelle yleisen systeemi- tai mittausvirheen tasoa. ÄO-testien tuloksiin yksittäistapauksissa pitää joka tapauksessa sisällyttää mittausvirheen mahdollisuus ja psykologiliitoissa suositus on +- 7 pistettä.

Ensimmäisessä linkissä on mainittu rintaruokinnan suuri vaikutus älykkyyden kehitykseen... Ei rodun.

Jonkun ominaisuuden ilmaiseminen prosentuaalisesti perinnölliseksi lasketaan heritabiliteetin kaavalla, missä ympäristötekijät huomioidaan. Jos oikein tarkkoja ollaan ilmaus olisi x% perinnöllisyyden vaihtelusta on periytyvää... Ei niin, että älykkyys on x-prosenttisesti perinnöllistä. 

Wikipediasta : "In genetics, Heritability is the proportion of phenotypic variation in a population that is attributable to genetic variation among individuals. Variation among individuals may be due to genetic and/or environmental factors. Heritability analyses estimate the relative contributions of differences in genetic and non-genetic factors to the total phenotypic variance in a population."</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Noissa lähteissä ei mainita sanallakaan sen proteinin nimeä, joka olisi älykkyyden g-faktorin takana yksiselitteisesti. Siellä on erilaisia proteiineja mainittu, joilla on yhteys immuniteettiin ja perinnöllisiin sairauksiin, siinä missä korrelaatioita IQ-pisteidenkin kanssa. Askenazi-artikkelissa mainitaan kaksi tautia, joista toinen on sukupuolielinten epämuodostumatauti ja toinen nk. dystonia eli liikkumavaikeustauti. Artikkelissa väitetään, että näiden tautien yhteys korkeaan IQ-suoriutumiseen on yleisesti tunnettu. Nopea googlaus kuitenkin osoittaa että näin ei ole. Kyse ei todellakaan ole geneetikkojen laajasta konsensuksesta, saatikka sitten neuropsykiatrien, jotka työkseen testaavat ihmisiä erilaisilla kognitiivista suoriutumista vaativilla tehtävillä.</p>
<p>Azkenazi-artikkelin melkoisena silmänkääntötemppuna voi pitää sitä, kun väitetään ÄO:n olevan juutalaisilla keskihajonnan isompi, sitten kun selaa leipätekstiin, niin todetaan ettei se olekaan kuin 0.75-1.0 keskihajontaa, ja uusimpien tutkimusten mukaan vielä vähemmän, puolikas keskihajonta. Jos keskihajontana pidetään 15:ta pistettä ja se kerrotaan puolikkaalla keskihajonnalla päästään jo pelottavan lähelle yleisen systeemi- tai mittausvirheen tasoa. ÄO-testien tuloksiin yksittäistapauksissa pitää joka tapauksessa sisällyttää mittausvirheen mahdollisuus ja psykologiliitoissa suositus on +- 7 pistettä.</p>
<p>Ensimmäisessä linkissä on mainittu rintaruokinnan suuri vaikutus älykkyyden kehitykseen&#8230; Ei rodun.</p>
<p>Jonkun ominaisuuden ilmaiseminen prosentuaalisesti perinnölliseksi lasketaan heritabiliteetin kaavalla, missä ympäristötekijät huomioidaan. Jos oikein tarkkoja ollaan ilmaus olisi x% perinnöllisyyden vaihtelusta on periytyvää&#8230; Ei niin, että älykkyys on x-prosenttisesti perinnöllistä. </p>
<p>Wikipediasta : &#8221;In genetics, Heritability is the proportion of phenotypic variation in a population that is attributable to genetic variation among individuals. Variation among individuals may be due to genetic and/or environmental factors. Heritability analyses estimate the relative contributions of differences in genetic and non-genetic factors to the total phenotypic variance in a population.&#8221;</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Comment on CV ja elämänhistoria by Oiva</title>
		<link>http://mlaakasuo.info/node/49#comment-2059</link>
		<dc:creator>Oiva</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 11 Jun 2008 20:21:45 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://mlaakasuo.info/node/49#comment-2059</guid>
		<description>Terppa. Mitä isäntä?
Täräytäppäs puhelua jossain vaiheessa kun ehdit, voidaan taas vähän rupatella kun ei ollakaan oltu taas kuulemisissa aikoihin.

Pistän tuonkin vielä varmuuden vuoksi.. 040 7238 293.

T: Oiva</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Terppa. Mitä isäntä?<br />
Täräytäppäs puhelua jossain vaiheessa kun ehdit, voidaan taas vähän rupatella kun ei ollakaan oltu taas kuulemisissa aikoihin.</p>
<p>Pistän tuonkin vielä varmuuden vuoksi.. 040 7238 293.</p>
<p>T: Oiva</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Comment on Globalisaatio by Michael</title>
		<link>http://mlaakasuo.info/node/36#comment-1884</link>
		<dc:creator>Michael</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 27 Jan 2008 12:15:48 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://mlaakasuo.info/node/36#comment-1884</guid>
		<description>Suunnaton kiitos! 

Lisäsin kommenttisi esseeni ylälaitaan ihan heti aluksi.

Ilmoita ihmeessä jos löytyy muuta korjattavaa muualta.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Suunnaton kiitos! </p>
<p>Lisäsin kommenttisi esseeni ylälaitaan ihan heti aluksi.</p>
<p>Ilmoita ihmeessä jos löytyy muuta korjattavaa muualta.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Comment on Globalisaatio by Aki</title>
		<link>http://mlaakasuo.info/node/36#comment-1878</link>
		<dc:creator>Aki</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 25 Jan 2008 18:47:49 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://mlaakasuo.info/node/36#comment-1878</guid>
		<description>Kohdassa 1, johdanto on virhe. Aakkoset eli ta grammata phoinikoi ovat kuten nimikin sanoo foinikialaista alkuperää, koska he keksivät ne. Kreikkalaiset ja juutalaiset omaksuivat kumpikin tahoillaan samat aakkoset, joilla sitten kirjoitella mitä lystää. Kyseessä on maailman ensimmäinen foneemianalyysi ja jos sitä ei olisi keksitty, se pitäisi keksiä heti. Esim. kiinalaiset eivät vieläkään ole keksineet sitä, eivätkä kirjapainoakaan, vaan setelipainon. kiina on ns. idiogramminen kirjallinen kieli ja japani puolestaan syllaabinen. Meikäläinen systeemi käyttää foneemianalyysiä, joka on täysin ylivoimainen verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Onneksi. Ps. Tarkastappa huviksesi miten klassillinen arabia nimittää kirjaimensa. Pps. Kreikkalainen kirjallisuus on ylivertaista seemiläiseen tai muuhun verrattuna juuri siksi, että kreikkalaiset olivat tarkempia erottamaan faktat fiktioista kuin muut. Taito jota voi suositella kaikille......</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kohdassa 1, johdanto on virhe. Aakkoset eli ta grammata phoinikoi ovat kuten nimikin sanoo foinikialaista alkuperää, koska he keksivät ne. Kreikkalaiset ja juutalaiset omaksuivat kumpikin tahoillaan samat aakkoset, joilla sitten kirjoitella mitä lystää. Kyseessä on maailman ensimmäinen foneemianalyysi ja jos sitä ei olisi keksitty, se pitäisi keksiä heti. Esim. kiinalaiset eivät vieläkään ole keksineet sitä, eivätkä kirjapainoakaan, vaan setelipainon. kiina on ns. idiogramminen kirjallinen kieli ja japani puolestaan syllaabinen. Meikäläinen systeemi käyttää foneemianalyysiä, joka on täysin ylivoimainen verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Onneksi. Ps. Tarkastappa huviksesi miten klassillinen arabia nimittää kirjaimensa. Pps. Kreikkalainen kirjallisuus on ylivertaista seemiläiseen tai muuhun verrattuna juuri siksi, että kreikkalaiset olivat tarkempia erottamaan faktat fiktioista kuin muut. Taito jota voi suositella kaikille&#8230;&#8230;</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Comment on Muiden sanomaa by IH</title>
		<link>http://mlaakasuo.info/node/51#comment-1418</link>
		<dc:creator>IH</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 02 Sep 2007 07:48:43 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://mlaakasuo.info/node/51#comment-1418</guid>
		<description>Vaikka älykkyystutkimus on sinusta "kuollettavan tylsää ja yhdentekevää", niin se ei poista sitä, että mitattu äo ennustaa tietynlaista elämässä pärjäämistä nyky-yhteiskunnassa paremmin kuin esimerkiksi vanhempien sosioekonominen asema. Toisin sanoen eroilla on vahvoja reaalisia sosiaalisia seurauksia, oli se "kuolettavan tylsää ja yhdentekevää" tai ei. 

Tässä muutamia alkuperäisiä tutkimuksia. Ja sanottakoon vielä, että yhtäkään näistä tutkimuksista ei ole kumottu vakuuttavasti missään. 

Tässä perusteellinen yhteenveto koko rotu- ja ÄO-tutkimuskentästä viimeisen 30 vuoden ajalta:
http://psychology.uwo.ca/faculty/rushtonpdfs/PPPL1.pdf

Älykkyys on perinnöllistä vähintään 50-prosenttisesti:
http://www.newscientist.com/news/news.jsp?id=ns99991520

Myös suoraan älykkyyteen liittyviä geenejä on löydetty:
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2003-02/mp-gga021003.php

Osa näistä geeneistä on yleisempiä askenasi-juutalaisilla, kuten geneettinen teoria ennustaa:
http://homepage.mac.com/harpend/.Public/AshkenaziIQ.jbiosocsci.pdf

Tässä todennäköinen evolutiivinen selitys ryhmäeroille:
http://www.udel.edu/educ/gottfredson/reprints/2005accidents&#38;intelligence.pdf

Ja tässä toinen vastaava selitys. Mukana on toki myös ne poliittisen korrektiuden pakolliset varoitukset:
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&#38;osannimi=ajassa_tutkittua&#38;jutunid=5665

Uusi tutkimus aivojen koon ja älykkyyden korrelaateista:
http://www.ssc.uwo.ca/psychology/faculty/rushtonpdfs/RandRProgressIntell2003.pdf

Ja jos sana "rotu" ei tässä yhteydessä kelpaa, niin yhtä hyvin voidaan puhua geneettisestä klusterista, jossa tietty genotyyppi vastaa tiettyä asuinaluetta. Rajat eivät ole ehdottomia, mutta kuitenkin tilastollisesti merkitseviä keskiarvoja:
http://rosenberglab.bioinformatics.med.umich.edu/abstracts.html#RosenbergEtAl02

Ei minulla muuta. Syksyn jatkoja provinssiyliopiston huippulahjakkuudelle.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Vaikka älykkyystutkimus on sinusta &#8221;kuollettavan tylsää ja yhdentekevää&#8221;, niin se ei poista sitä, että mitattu äo ennustaa tietynlaista elämässä pärjäämistä nyky-yhteiskunnassa paremmin kuin esimerkiksi vanhempien sosioekonominen asema. Toisin sanoen eroilla on vahvoja reaalisia sosiaalisia seurauksia, oli se &#8221;kuolettavan tylsää ja yhdentekevää&#8221; tai ei. </p>
<p>Tässä muutamia alkuperäisiä tutkimuksia. Ja sanottakoon vielä, että yhtäkään näistä tutkimuksista ei ole kumottu vakuuttavasti missään. </p>
<p>Tässä perusteellinen yhteenveto koko rotu- ja ÄO-tutkimuskentästä viimeisen 30 vuoden ajalta:<br />
<a href="http://psychology.uwo.ca/faculty/rushtonpdfs/PPPL1.pdf" rel="nofollow">http://psychology.uwo.ca/faculty/rushtonpdfs/PPPL1.pdf</a></p>
<p>Älykkyys on perinnöllistä vähintään 50-prosenttisesti:<br />
<a href="http://www.newscientist.com/news/news.jsp?id=ns99991520" rel="nofollow">http://www.newscientist.com/news/news.jsp?id=ns99991520</a></p>
<p>Myös suoraan älykkyyteen liittyviä geenejä on löydetty:<br />
<a href="http://www.eurekalert.org/pub_releases/2003-02/mp-gga021003.php" rel="nofollow">http://www.eurekalert.org/pub_releases/2003-02/mp-gga021003.php</a></p>
<p>Osa näistä geeneistä on yleisempiä askenasi-juutalaisilla, kuten geneettinen teoria ennustaa:<br />
<a href="http://homepage.mac.com/harpend/.Public/AshkenaziIQ.jbiosocsci.pdf" rel="nofollow">http://homepage.mac.com/harpend/.Public/AshkenaziIQ.jbiosocsci.pdf</a></p>
<p>Tässä todennäköinen evolutiivinen selitys ryhmäeroille:<br />
<a href="http://www.udel.edu/educ/gottfredson/reprints/2005accidents&amp;intelligence.pdf" rel="nofollow">http://www.udel.edu/educ/gottfredson/reprints/2005accidents&amp;intelligen ce.pdf</a></p>
<p>Ja tässä toinen vastaava selitys. Mukana on toki myös ne poliittisen korrektiuden pakolliset varoitukset:<br />
<a href="http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&amp;osannimi=ajassa_tutkittua&amp;jutunid=5665" rel="nofollow">http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&amp;osannimi=a jassa_tutkittua&amp;jutunid=5665</a></p>
<p>Uusi tutkimus aivojen koon ja älykkyyden korrelaateista:<br />
<a href="http://www.ssc.uwo.ca/psychology/faculty/rushtonpdfs/RandRProgressIntell2003.pdf" rel="nofollow">http://www.ssc.uwo.ca/psychology/faculty/rushtonpdfs/RandRProgressInte ll2003.pdf</a></p>
<p>Ja jos sana &#8221;rotu&#8221; ei tässä yhteydessä kelpaa, niin yhtä hyvin voidaan puhua geneettisestä klusterista, jossa tietty genotyyppi vastaa tiettyä asuinaluetta. Rajat eivät ole ehdottomia, mutta kuitenkin tilastollisesti merkitseviä keskiarvoja:<br />
<a href="http://rosenberglab.bioinformatics.med.umich.edu/abstracts.html#RosenbergEtAl02" rel="nofollow">http://rosenberglab.bioinformatics.med.umich.edu/abstracts.html#Rosenb ergEtAl02</a></p>
<p>Ei minulla muuta. Syksyn jatkoja provinssiyliopiston huippulahjakkuudelle.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>

<!-- Dynamic Page Served (once) in 0.855 seconds -->
<!-- Cached page served by WP-Cache -->
